Kissajohtaminen

Tiistai 13.4.2010 klo 19:30

Senior Partner Mikko Setälän asiantuntijaorganisaatioita käsittelevä blogi löytyy osoitteesta www.kissajohtaminen.com

Markkinoinnin osaaminen selvitetty

Perjantai 9.10.2009 klo 14:25 - Mikko Setälä

Pro-Source teki yhteistyössä MARKin kanssa syyskuussa kyselytutkimuksen, joka julkistettiin MARK-Forumissa 30.9.

Vastauksia netin kautta tehtyyn kyselyyn tuli 138 kpl, joista naisia oli 48 %.

78 % vastaajista oli ollut alalla yli 10 vuotta ja tehtävien mukaan jakauma oli seuraava:

• Johtotaso 16%
• Asiantuntija 54 %
• Yrittäjä 18%
• Muu 11%

Kysyttäessä vastaajan parasta osaamista, tulivat esiin seuraavat:

• Tekstin tuottaminen                    45 %
• Yhteistyöverkostot                     41 %
• Myynnin prosessit                      39 %
• PR ja viestintä                          38 %
• Suoramarkkinointti (printti)          37 %
• Tapahtumamarkkinointi               28 %
• Graafinen suunnittelu                  28 %
• Osto-osaaminen                         26 %

Kysymykseen viimeisen 12 kuukauden aikana saadusta koulutuksesta, olivat vastaajat saaneet koulutusta seuraavasti:

• Myynnin prosessit                                 24%
• Digitaalinen suoramarkkinointi                24 %
• Osto-osaaminen                                   23 %
• Sähköpostimarkkinointi                         21 %
• Markkinoinnin tulosten mittaaminen        19 %
• Jakelukanavat                                       19 %
• Sosiaalinen media                                 19 %
• Hakukonemarkkinointi                           18 %
• PR ja viestintä                                       18 %
• Web-analytiikka                                    17 %

Johtopäätökseni tästä on se, että digitaalisten osaamisensa kehittämiseen on moni panostanut ja hakee tällä kilpailuetua -tai ainakin työpaikkansa säilyttämistä.

Ilahduttavan moni on myös alkanut kehittää myyntiosaamistaan, ja haluaa myös ymmärtää, miten markkinoinnilla voidaan tuottaa mitattavia hyötyjä.

Huolestuttavaa on se, että jos osaaminen on pääasiassa printtimaailmaan liittyvää ja trendi viedessä esim. Value Clinicin tutkimuksen mukaan voimakkaasti digtaalisuuteen, niin miten käy niiden, joiden vahvuuksiin nämä asiat eivät kuulu, eivätkä ole itseään kouluttaneet.

Suomessa vallitsee juuri tästä syystä johtuen samanaikaisesti työttömyys ja työvoimapula. Ei koske pelkkää markkinointia btw.

Työnhakijat liikkeellä

Tiistai 8.9.2009 klo 20:30 - Mikko Setälä

Juuri julkistetun tilaston mukaan lähes joka kolmas internetin käyttäjä on vuonna 2009 etsinyt työtä tai lähettänyt työpaikkahakemuksen internetin avulla!

Työttömyyden lisääntyminen varmasti aiheuttaa työnhakutarvetta, mutta samanaikaisesti monilla työnantajilla näyttää olevan vaikeuksia pitää osaajistaan kiinni. Pro-Sourcen haastattelemien markkinoinnin ja tietotekniikan ammattilaisten joukossa henkilö hakee samanaikaisesti useita työpaikkoja, joka kertoo halusta vaihtaa työpaikkaa. Tärkeimmät syyt ovat yleensä

• halu vaikuttaa enemmän oman työnsä sisältöön
• halu siirtyä vaativampiin tehtäviin
• tyytymättömyys työpaikan ilmapiiriin tai esimieheen

Mainontaa vai markkinointia?

Tiistai 26.5.2009 klo 10:11 - Mikko Setälä

Kollegani Lauri vastasi Jukka-Pekka Vuoren Mömmössä esittämään kysymykseen markkinoinnin, viestinnän digimedian rekrytointipalvelujen puutteesta. Asiallinen vastaus, jota täydensi myös osaltaan erään toisen alalla toimivan yrityksen asiallinen kommentti.

Tässä ei sinänsä mitään ihmeellistä.

Asia sai kuitenkin hieman huvittavia, mutta myös ajatuksia herättäviä piirteitä, kun pari nimimerkillä esiintynyttä kirjoittajaa kritisoi kommentteja ja piti niitä palveluntarjoajien markkinointina, joka pitää estää. Markkinointiahan nämä viestit omalla tavallaan ovatkin, aivan kuin kaikki viestintä voi tukea tai heikentää viestijän brändiä -jos esiinnytään omalla nimellä.

Tarkkaavainen lukija kuitenkin huomaa, että M&M ei tarkoita karkkeja vaan Markkinointia & Mainontaa. Jos julkaisun nimi on tuollainen, niin siellä ei siis saisi markkinoida eikä mainostaa? Julkaisun verkkosivuilla ja lehdessäkin on kuitenkin jatkuvasti ilmoituksia, tosin liian vähän, jos konsernijohdolta kysytään. Näitä ei siis nimimerkin näkemyksen mukaan saisi olla ollenkaan.

Kuten kaikki (?) tiedämme, saa esimerkiksi Mömmön päätoimittaja erittäin runsaasti materiaalia esimerkiksi viestintätoimistoilta. Tätäkään materiaalia ei nimimerkkikirjoittajien logiikan mukaan siis saisi lainkaan käyttää. En ole ihan varma, minkä logiikan mukaisesti kuitenkin niinsanottu mainonta olisi kuitenkin sallittua; mainontahan yrittää jopa (voi kauheaa) myydä jotain. Luultavasti myös poliitikkojen haastattelut olisi kiellettävä, eikä ainakaan autoja saa testata siten, että niiden merkit näkyvät lehdessä.

Medialukutaitoinen ja spämmifiltterillä varustettu lukija osaa yleensä päätellä ihan itse, mikä motiivi kirjoittajalla on -ainakin silloin, kun kirjoituksessa on selkeästi esimerkiksi työnantajan nimi. Entä tiedä teistä, mutta minusta on ainakin mukava tietää, mitä tuotteita ja palveluita voi mistäkin ostaa eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että saan siitä asiallista tietoa.

Joillekin on tullut yllätyksenä se, että viestinnän maailma on muuttunut, ja niin on muuttunut myös vanhan median rooli tiedonvälityksen ja markkinoinnin portinvartijana.

Pekka ja flash

Maanantai 23.3.2009 klo 10:55 - Mikko Setälä

Yleensä luullaan, että kunhan palkkaan lisätään niinkutsuttuja sotu-kuluja parikymmentä prosenttia, niin palkasta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat siinä! Just joo ja protestilista soi.

Jokainen voi helposti laskea vaikkapa oman palkkansa aiheuttamat kustannukset tällä laskurilla.

Laskennan lopputulos on yleensä se, että työnantajalle palkasta aiheutuvat kustannukset ovat noin 1,8 kertaa palkan suuruiset, mikäli henkilöllä ei ole työsuhdeautoa tai -asuntoa. Suurimmat unohdetut kustannukset aiheutuvat vuosilomista, joilta maksetaan palkkaa mutta työsuoritus ei ole käytettävissä sekä lomarahasta, joka yleensä on puolet loma-aikojen palkasta. Sairauspoissaoloja on toimihenkilöillä on keskimäärin kaksi viikkoa vuodessa.

Kustannukset eivät kuitenkaan lopu tähän, koska yrityksissä on muitakin kuin tuottavaa työtä tekeviä henkilöitä! Laskutettavaa työtä tekevien henkilöiden tuntien myynti, markkinointi sekä hallinnollinen infrastruktuuri aiheuttaa runsaasti laskutuskelvotonta työtä ja muita liiketoiminnan kuluja. Mainos- ja digimediatoimistojen sekä ICT-palveluyritysten kokonaiskustannukset ovatkin yrityksen koosta ja sijainnista riippuen laskennallisesti 2,5-3,5 kertaa palkkojen suuruiset, mitä käytetään yleensä budjetoinnin pohjana.

Suurilla yrityksillä on yleensä suuret hallinto- ja muut liiketoiminnan kulut. Jos yritys on kokoluokkaa Pekka ja Flash, ovat nämä kulut pienempiä.

Pekka maksaa palkkaa itselleen, jos rahaa tulee sisään ja tilitoimisto hoitaa (maksua vastaan tosin) lopun laskennan. Pekka saattaa myös pitää lomaa ilman palkkaa -tai ainakin ilman lomarahaa. Pekalla on myös lyhytnäköinen taipumus säästää omissa eläkemaksuissaan, koska yrittäjän maksut perustuvat omaan arvioon eikä maksettuihin palkkoihin. Edellisistä tekijöistä johtuen Pekan työ on hinnallisesti erittäin kilpailukykyistä; varsinkin jos fläsäyttämistä tehdään kotioloissa. Eläkekertymä onkin sitten pienempi, mutta vapaa-aikaa voi olla runsaasti jo työvuosina!

Rekrytoi oma sinfoniaorkesteri!

Maanantai 9.3.2009 klo 14:18 - Mikko Setälä

Et tosin ole ihan ensimmäinen; YouTube on rekrytoinut netissä helmikuun aikana oman sinfoniaorkesterin. Orkesteri soittaa kuitenkin reaalimaailmassa perinteisin instrumentein.  

www.youtube.com/symphony

Orkesteri rekrytoitiin YouTube-videoiden ja netin yleisöäänestyksen perusteella. Jim Moffat, entinen kollegani Lotus Developmentista, käytti aktiivisesti LinkedIn-verkostoaan ääniä saadakseen ja pääsikin mukaan yhtenä neljästä käyrätorvensoittajista.

Kapellimestarina toimii Michael Tilson Thomas, joka johtaa orkesteria sen ensimmäisessä (ja ainoassa?) esiintymisessä Carnegie Hallissa, New Yorkissa 15.4. 2009. Thomas valitsi kaikki soittajat henkilökohtaisesti ja kertoi huomioineensa netin äänestystulokset valinnoissaan; pääpaino oli kuitenkin demovideolla. 

Orkesterin 90 jäsentä tulevat 30 eri maasta ja ammattimuusikkojen ja sellaisiksi opiskelevien joukossa soittavat myös mm. kirurgi Kaliforniasta, koodari Japanista ja siis softaguru Jim Englannista.

YouTube tuottaa aiheesta dokumenttifilmin, jonka edistymistä voi seurata paikassa

http://www.harmonyfilm.com

Mitähän seuraavaksi?

Elämän- ja työelämän laatua liikunnalla

Maanantai 9.2.2009 klo 10:47 - Lauri Sipilä

Työelämän paineet kasvavat kvartaali kvartaalilta. Talouden suhdanne ei ainakaan vähennä työhön kohdistuvia tuottavuusvaatimuksia. Tarvitaan kaiken osaavia super-ihmisiä, jotka ovat piinkovia ammattilaisia ja, jotka tikittävät digitaaliajan kellotaajuudella yötä päivää. Sellaisia ihmisiä etsitään mm. työpaikkailmoituksissa.

Mikä on arjen todellisuus nykyään? Suomalaiset varusmiehet ovat huonompikuntoisia ja lihavampia kuin koskaan. Monen henkinen kantti ei kestä alokasajan alkua. Kansakunta syö masennuslääkkeitä ennätyksellisen paljon. Yleinen henkinen pahoinvointi on kasvanut, vaikka Suomi on vauraampi kuin koskaan.Yksilötasolla on helppo pitää huolta itsestään hankkimalla energiaa, hyvinvointia ja hyvää mieltä. Se tapahtuu liikunnan avulla, Tarvitaan vain ripaus tahdonvoimaa, jotta viitsii ryhtyä toimeen ensimmäisen kerran. Sen jälkeen liikunnan palkitsevuus koukuttaa – ja toivon mukaan siitä tulee riippuvaiseksi.Ja tässä vinkki: Jos olet usein pohtinut, että pitäisi joskus aloittaa liikkuminen, mutta nyt ei oikein ehdi, NYT on juuri oikea hetki. Älä itsekään usko omia selityksiäsi ajanpuutteesta. Aina on aikaa, jos vain haluaa.

Itse olin huono heräämään aamulla, mutta kun keksin aamu-uinnin, asia ei ole enää ollut ongelma. Itse asiassa kellon tarvitsee herättää ainoastaan puoli tuntia normaalia aikaisemmin, kun suihkurutiinit voi hoitaa uimahallissa. (Ja herääminen on täsmälleen yhtä vaikeaa puoli tuntia myöhemminkin.) Kun unisena pulahtaa veteen, loppu sujuukin itsestään. Yksi kilometri vie aikaa alle puoli tuntia. Kun altaasta nousee, on mieli kirkas. Ehkä pari uutta ideaa on syntynyt vettä kauhoessa, ja ennen kaikkea se energisyyden tunne on upea, jonka tällä helpolla rutiinilla voi saavuttaa.

Lenkkeily on myös helppo tapa huolehtia kunnosta silloin, kun itselle sopii. Vauhdin ei tarvitse – eikä pidäkään olla kova. Riittää, että pulssi kohoaa jonkin verran ja suoritus nostaa hien. Esimerkiksi 40 minuutin hölkän jälkeen tuntee olonsa puhdistuneeksi työpäivän jälkeen. Tähän loppuun vielä toinen vinkki, jolla edistät riippuvuuttasi liikunnasta: Tilastoi urheilusuorituksesi. Suoritusarvoilla ei ole väliä. Vain sillä on väliä, että olet tehnyt urheilusuorituksen. (Päätä itse, mitä pidät suorituksena.) Siirrä jokaisesta suorituksesta yksi euro urheilurahastoon. Itselläni se on kukkaro, johon laitan rahaa kymppi kerrallaan aina kymmenen urheilusuorituksen jälkeen. Rahaa alkaa kertyä. Ne voit käyttää VAIN urheiluvälineisiin. Seuraavan kerran, kun olet ostamassa vaikka lenkkareita, onkin helppoa ostaa vähän paremmat, kun sinulla nyt sattuu olemaan rahaa juuri tuohon tarkoitukseen. Uudet upeat lenkkarit suorastaan vaativat sinua lenkkipolulle, ja niinpä olet taas vähän enemmän koukussa. Ja vähän paremmassa kunnossa. Ja vähän paremmalla mielellä. Ja vähän tehokkaampi työssäsi. Suosittelen!

Kiinan 20 000 000 työtöntä "palaavat kotiin"

Maanantai 2.2.2009 klo 21:37 - Mikko Setälä

Kiinan ilmiömäinen talouskasvu on taittunut ja virallisten tietojen mukaan 20 000 000 työntekijää on menettänyt työpaikkansa ja palaavat koteihinsa Kiinan maaseudulle.

Henanin maakuntaan on palannut viitisen miljoonaa työläistä ja 1-3 miljoonan odotetaan palaavan lähiaikoina. Maakunnan hallitus vakuuttaa antavansa miljoonalle työläisille ammatillista koulutusta kuten hitsausta ja tietotekniikkaa jotta nämä työllistyisivät paremmin.  "Myös siankasvatus ja bambutyöt ovat hyviä vaihtoehtoja", kertoo Liu Mancang, Henanin maakunnan varakuvernööri.

Potkut Naamiksen kautta

Torstai 29.1.2009 klo 13:45 - Mikko Setälä

Irtisanominen on ikävää puuhaa niin irtisanottaville kuin irtisanojillekin. Koska ihmisten kohtaaminen on näissä merkeissä naamatusten on vaikeaa, ovat 2000-luvun esimiehet turvautuneet (onneksi harvoin) uusiin välineisiin kuten sähköpostiin tai tekstareihin. Ei tyylikästä ja oikeudellisesti epäilyttävää.

Sosiaalisen median käyttö tähän tarkoitukseen on uutta; kanadalainen Crystal Ball sanottiin irti toimestaan Facebookin avulla. "En saanut häntä kiinni puhelimitse", kertoo Crystalin esimies Susanne Woerhie.

Ei tyylikästä. Ja oikeudellisesti epäilyttävää.

Koulutusta vastaavaa työtä ja hyvä tyyppejä

Torstai 29.1.2009 klo 11:53 - Mikko Setälä

Johannes Koroma kiinnittää Talouselämässä huomiota siihen, että ihmisiä koulutetaan sellaisiin töihin, joille ei ole kysyntää. Asiaa on tutkittu melko paljon ja näyttää siltä, että akateemisesti koulutetuista 30-70% on valmistumisensa jälkeen koulutustaan vastaavassa työssä.

Helsingin Sanomien mukaan PK-seudulla on auki yli 8 000 työpaikkaa ja samalla alueella on samanaikaisesti n. 30 000 työtöntä. Suomen vastaavat luvut ovat 50 000 työpaikkaa ja 200 000 työtöntä.

Oman kokemuksemme mukaan asiakkaitamme kiinnostaa pääsääntöisesti työkokemuksen kautta hankittu osaaminen ja toimialan tuntemus. Jotkut työtehtävät vaativat vähemmän erityisosaamista ja jotkut enemmän. Vuosien työkokemus painaa aina enemmän kuin se hankittu perustutkinto, olipa se akateeminen tai ei.

Tärkein, usein vaikasti määriteltävä asia, on kuitenkin henkilön sosiaalinen kompetenssi, varsinkin jos kyseessä on työryhmissä tai kiinteässä yhteydessä asiakkaiden kanssa tehtävä työ. Kaikki haluavat palkata ns. "hyviä tyyppejä"!

Tehtävämme on muodostaa kuva myös tästä työnhakijan puolesta. Tämä tehdään pääsääntöisesti haastatteluissa ja sosiaalista kompetenssia voi kuitenkin testata. Mutta -pitäisiköhän jo töissä olevien vastaavat ominaisuudet testata? Entäpä johtajien ja esimiesten sosiaaliset kyvyt?

Mitä osaamista tarvitaan ja miksi?

Tiistai 27.1.2009 klo 9:48 - Mikko Setälä

Markkinoinnin, digimedian ja tietotekniikan työmarkkinatilanne on muuttunut vuodessa radikaalisti. Avoimet työpaikkamme painottuvat tällä hetkellä projektiluontoisiin tehtäviin tai määräaikaisuuksiin (esimerkiksi äityslomasijaisuudet) kun vuosina 2006-2007 oli pulaa vakituisista työntekijöistä. Digimedian osaajille on kyllä tarjolla vakituisia työsuhteita ja projekteja. Printti- ja tv-puolella on tilanne taas heikompi ja tähän ei riitä syyksi suhdanteet.

Yritykset ovat siirtäneet viestintäänsä verkkoon jo kymmenen vuoden ajan, joka tarkoittaa sitä, että alueen osaamista tarvitaan lisää ja printtimainonnan osaamista vähemmän. inDesign-tekijöille ei ole töitä kun taas fläsäyttäjille hommia olisi enemmän kuin markkinoilla on kapasiteettia.

Tätä käsitystä tukee myös uusin mainosbarometri, jonka mukaan puolet vastaajista on vähentämässä mainospanostuksia -paitsi verkko- hakukone-, mobiili- ja sähköpostimainontaa, joita 40-60% vastaajista on lisäämässä.

http://www.mainostajat.fi/mliitto/sivut/Mainosbarometri2009tammi.htm

Lähes kaikissa mediataloissa onkin YT-neuvottelut käynnissä ja nyt ei ole kyse tasa-arvosuunnitelmien tekemisestä.

Verkkomarkkinoinnin kohdistettavuus ja mitattavuus on tietenkin ihanaa, mutta sen muuttaminen e-bisnekseksi vaatii kytkentää yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään, joka taas vaatii hard core -IT-osaamista: http://www.cio.com/article/40323/ERP_definition_and_solutions?page=8

Markkinaosuutta ottavat ne, jotka tämän haasteen hoitavat kotiin. Ei helppoa, varsinkin kun monet yritykset ulkoistivat IT-toimintonsa 90-luvulla.

Ennustaminen on helppoa!

Perjantai 16.1.2009 klo 12:54 - Mikko Setälä

Wired-lehdessä 1998 esitettiin Internet-huuman aikana ennustus –tai ehkä paremminkin näkemys:

”Kaikki asiat, joista voi tulla digitaalisia tulee digitaalisia. Kaikki, jotka voivat olla yhteydessä toisiinsa, tulevat olemaan. Kaikki laitteet tulevat olemaan vuorovaikutteisia.”

Näin taitaa todellakin olla käymässä. Suurten muutosten kohdalla on tyypillistä yliarvioida muutosnopeus mutta aliarvioida muutoksen merkitys. EK:n mielestä palvelutuotannon digitalisoituminen on Suomessa valmis vuonna 2020. Tämän raportin mukaan palvelutuotannolle tärkeimmät kielet eivät muuten olekaan englanti, saksa ja ruotsi vaan englanti, venäjä ja kiina!

Suomi on 2000-luvulla, ehkäpä hieman huomaamatta, muuttunut jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi. Kun vielä 90-luvulla palvelut tuottivat alle puolet bruttokansantuotteesta, on palvelujen osuus tällä hetkellä n. 70%. Tästä on noin 70% yksityisiä palveluja. Kuitenkin mediaa ja ehkäpä ihmisten mieliäkin dominoivat sellutehtaiden alasajot ja esimerkiksi digimedia-alalle jatkuvasti syntyvät työpaikat jäävät vähemmälle huomiolle.

Vain 15% Suomen viennistä on palveluja. Kun palvelujen vienti aikaisemmin vaati konsulttien matkustamista paikan päälle konsultoimaan, voisi osan tätä hoitaa halvemmalla ja tehokkaammin etäkonsultoinnilla. Suurin este tähän lienee palveluorganisaatioiden kehittymätön projektikulttuuri (pakko istua samassa huoneessa, muuten asiat eivät etene) ja erityisesti totuttu tapa toimia. Uskon että markkinatalous tämänkin asian hoitaa kuntoon tulevaisuudessa kun välineet nykyään ovat kunnossa.

Syrjäseutujen, johon Suomikin globaalisti ottaen kuuluu, kannattaisi tässä tehdä välttämättömyydestä hyve ja panostaa etäasiantuntemuksen myyntiin. Jos suomalaisia röntgenkuviakin voidaan analysoida Intiassa niin kai Suomessa tuotettuja flashejakin voidaan ihailla Sveitsissä.

Tulevaisuutta on helpointa ennustaa tekemällä se! (Alan Kay, 1971).

Minimi vai maksimi?

Tiistai 13.1.2009 klo 14:27 - Lauri Sipilä

Paras johtamistaidon opas, jonka olen lukenut, on Scott Adamsin kirjoittama The Dilbert Principle. Tämä on Dilbert-sarjakuvan esikoisteos – osittain sarjakuvaa, pääosin tekstiä. Kirja kuvaa häpeilemättömin ylilyönnein, miten työntekijöitä voidaan nöyryyttää mitä mielikuvituksellisimmin keinoin. Opas kertoo siis äärimmäisin esimerkein, mitä EI pidä tehdä.

Dilbertin yrityksen avokonttorien osastoja rajaavat särmit luovat ”karsinoita”, joiden työolosuhteita parannetaan vasta, kun viereisen tontin vankilaa laajennetaan – karsinathan eivät vastaa vankiselleille asetettuja laatunormeja.

Tylyintä teoksessa on vallitseva asenneilmapiiri. Työntekijöiden liiskaamisella ei ole rajaa. Johdon ylimielisyydellä, tietämättömyydellä ja typeryydellä ei myöskään. Miksi tuo kirja koskettaa? Onko sillä jotain todellisuuspohjaa? Scott Adams viittaa useaan otteeseen kokemuksiinsa Pacific Bell-yhtiössä. Lukija miettii, kuinka monta Pacific Belliä tähän maailmaan mahtuu! Ja olenkohan itse töissä yhdessä?

Perinteinen käskytysmentaliteettihan pitää huolen siitä, että työntekijät venyvät minimiin, ei maksimiin. Vielä aivan liian neitseellinen kilpailukeino on sisäinen markkinointi. Ja heti muistutan, että se ei ole jippoja tai henkilökunnan juottamista. Se on aitoa ihmisten arvostamista. Se on sitä, että tajutaan, että henkilökunta eli ihmiset on oikeasti se yrityksen tärkein voimavara. Jos voimavara kävelee palveluyrityksen ovesta ulos, voidaan valotkin sammuttaa. Jos ihmiset ovat motivoituneita, he eivät tyydy minimisuorituksiin, vaan tavoittelevat maksimia.

Yritysjohdolle kysymys: Haluatko tavoitella minimiä vai maksimia?Mitäs, jos kilpailijasi pääsee maksimiin? Onko syytä muuttaa asennoitumista työntekijöihin, kanssaihmisiisi? Jos on, olisiko nyt viimeinen aika siihen?